Suoritusohjeen (KH 90-00394) mukainen kuntotarkastus tuottaa puolueetonta tietoa asunnon tai rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista ja mahdollisista vaurioriskeistä kohteen myyjälle ja ostajalle. Kuntotarkastuksen avulla pyritään myös vähentämään riitatilanteita, jotka syntyvät kaupan jälkeen ilmenneistä vioista, virheistä tai vaurioista.
Rakennustarkastus Oy:n suorittamalla – ohjekorttia huomattavasti laajemmalla – kuntotarkastuksella täytetään luotettavasti ja puolueettomasti ostajehdokkaan selonottovelvollisuus ja myyjän tiedoksiantovelvollisuus, mutta ennen kaikkea selvitetään ammattitaitoisesti, luotettavasti puolueettomasti rakennuksen tarkastushetken kunto.
Tarkastusten tilaus 020 720 9460 TILAAJAN OHJEISTUS, Klikkaa tästä…
Peruutusehdot:
Yli viikko (seitsemän kalenteripäivää
72 h ennen, 30 % tarkastushinnasta
24 h ennen, 50% tarkastushinnasta
Peruutus tarkastuspäivänä, 75% tarkastushinnasta
Kuntotarkastus tehdään aistinvaraisilla, pintapuolisilla ja rakennetta rikkomattomilla menetelmillä. Kuntotarkastaja tarkastaa näkyvät pinnat kaikissa kulkuaukollisissa tiloissa, samoin julkisivut, katto ja rakennuksen vierusta tarkistetaan. Tarkastukseen kohteessa kuluu aikaa yleensä noin 3 – 4 henkilötyötuntia kohteesta riippuen. Rakennustarkastus Oy suorittaa usein tarkastukset kahden tarkastajan toimesta.
Aistinvaraisessa tarkastuksessa kuntotarkastaja arvioi, onko kohteessa olemassa riskejä muihin kuin aistinvaraisesti havaittuihin virheisiin ja puutteisiin. Joskus vaurioepäilyn varmistamiseksi on perusteltua porata rakenteeseen kosteusmittausreikä. Tarkastukseen kuuluu enintään kolme porausta. Vaihtoehtoisesti kosteusmittausreiän sijasta voidaan rakenteisiin tehdä korkeintaan 3 kpl rakenteen avausta rasiaporalla. Mikäli epäilyttävästä rakenteesta ei saada selvyyttä rakennetta ja pintamateriaalia rikkomattomin menetelmin, kuntotarkastaja suosittelee lisätutkimuksia. Tehtävistä lisätutkimuksista laaditaan aina erillinen sopimus.
Lämpö-, vesi-, ilmanvaihto-, sähkö- ja taloautomaatiotekniikkaa arvioidaan rakennusteknisen asiantuntijan toimesta ainoastaan näkyvin osin ja laitteistojen iän ja huoltohistorian perusteella.
Rakennustarkastus Oy:n tekemästä kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. HUOM! Raporttia ei laadita koneellisesti – siis valmiita tekstejä käyttäen. Kuntotarkastusraportissa esitetään kohteen tarkastuksessa havaitut oleelliset vauriot, riskit, puutteet ja korjaustarpeet, sekä suositukset ja toimenpide-ehdotukset tarkastushetkellä havaittujen epäkohtien selvittämiseksi tai korjaamiseksi.
Raportista ilmenee myös havaittujen epäkohtien merkitys, vakavuusaste, mahdolliset haitat asumiselle ja seuraukset, ellei todettuja epäkohtia korjata. Kuntotarkastusraporttiin liitetään aina kohteesta otettuja valokuvia.
Kuntotarkastusraportti ei ole korjaustyöselitys tai korjaussuunnitelma. Kuntotarkastusraporttiin ei myöskään sisälly kustannusarviota tai korjaussuunnitelmaa.
KUNTOTARKASTUS EI POISTA MYYJÄN TIEDONANTO- EIKÄ OSTAJAN SELONOTTOVELVOLLISUUTTA!
Tarkastettavat kohteet:
Kuntotarkastuksen epävarmuustekijät
Pintapuolisen, aistinvaraisen ja pääosin rakenteita rikkomattoman tarkastusmenetelmän perusteella ei voi saada täyttä varmuutta kohteen vauriottomuudesta. Rakenteissa piileviä sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita ellei vauriokohdissa ole tarkastushetkellä rakenteiden pinnalle näkyvää tai muulla tavalla aistittavaa viitettä tai näiden perusteella tehtävässä kartoituksessa kosteudentunnistimella, suhteellisen kosteuden mittalaitteella tai muulla mittalaitteella havaittavaa poikkeavaa kosteutta. Epäilyksien poissulkemiseksi epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä ja -tutkimuksia.
Kuntotarkastuksen tilaaminen
Kuntotarkastuksen tilaajana voi olla asunnon omistaja ja/tai ostaja tai molemmat yhdessä. Tilauksen yhteydessä kohteesta tarvittavia tietoja ovat mm. pinta-alatiedot ja rakennusvuosi.
Yhteinen toimintamalli – yhteiset pelisäännöt (YTM)
Suomen Rakennustarkastus Oy on sitoutunut YTM:n mukaisiin vähimmäisvaatimuksiin. Kuntotarkastuksen yhteisen toimintamallin avulla varmistetaan, että kuluttaja tietää, mitä kuntotarkastuksen pitäisi sisältää. Ohjeissa kuvataan kuntotarkastuksen periaatteet, tilauskäytäntö, sisältö, tarkastuksessa käytettävät tekniset välineet ja raportointitapa. Tilaajan ohjeet, klikkaa tästä….
Ohjeisto on tehty ensisijaisesti omakotitalon tarkastukseen, mutta se soveltuu hyvin myös erillis-, pari-, rivi- ja kerrostalohuoneistojen tarkastukseen.
Asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteinen toimintamalli on syntynyt asiantuntijaryhmässä, jossa ovat olleet edustettuina ympäristöministeriö, Kuluttajavirasto, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto, Rakennustietosäätiö, Insinööritoimisto Raksystems Oy, Teknillinen Korkeakoulu ja Tekes. Kehitystyössä ovat lisäksi olleet mukana vakuutusyhtiöt Pohjola ja Sampo, kiinteistönvälitysliikkeet Huoneistokeskus, PSW (nyk. Kiinteistömaailma) ja Osuuspankkien kiinteistökeskus sekä Merita Pankki (nyk. Nordea).